Patenttivuosi 2015 Suomessa

Patentointi Suomen virastossa pieneni edelleen. Pudotus Suomessa oli 9,4 % kun taas Ruotsin ja Norjan virastoihin kotimaisia patentinhakemuksia jätettiin enemmän. Selitys suomalaisten vähentyneeseen hakemusmäärään voi olla edelleen suora ulkomainen haku.

Suomen patenttiviraston PRH:n patenttihakemusmäärät jatkoivat pudotusta. Vuonna 2015 jätettyjen kotimaisten hakijoiden hakemusmäärä oli 1289 kappaletta. Pudotusta edellisvuodesta oli 133 hakemusta.

Myös viraston saamat kansainväliset patenttihakemukset (PCT) ovat jatkaneen pienentymistä ja PRH:n vuonna 2015 vastaanottama PCT-hakemusmäärä oli 1005 (edellisvuosi 1112).

Patenttitilastot Ruotsissa vastaava kotimaisten hakijoiden Ruotsin virastoon jättämien hakemusten määrä puolestaan kasvoi hiukan (2,7 %) samoin kuin Patenttihakemukset Norjassa (8 %). Aikoinaan Norjan hakemusmäärät olivat reilusti pienempiä kuin Suomessa. Nyt luvut alkavat olla lähes tasoissa: Suomessa 1289 ja Norjassa 1132 hakemusta kotimaisilta hakijoilta kansalliseen virastoon.

Tanskan hakemusmääriä ei enää viraston sivuilta löytynyt.

Alla esitetyssä kuvaajassa on Suomen, Ruotsin ja Norjan kansallisten patenttivirastojen hakemusmäärät kotimaisilta hakijoilta 10 viime vuoden ajalta.

patentointi2015pohjoismaissa

Kuvaaja kertoo hakemusmäärien laskusta Suomessa ja Ruotsissa, mutta Norjan hakemusmäärät ovat pysyneet entisellään. Trendien pysyvyydestä tai jatkuvuudesta on vaikea sanoa mitään.

Aikaisemmissa kirjoituksissa olen esittänyt, että suora ulkomainen haku olisi korvannut Suomen viraston käyttämisen ensimmäisenä virastona ja kansanväliset hakemusmäärät vahvistavat tämän ajatuksen.

PRH:n sivuilla olevista tilastotiedot patentoinnista Suomessa nähdään, että suomalaisyritysten hakemusmäärät suurissa ulkomaisissa virastoissa ylittävät jo reilusti kansalliset hakemusmäärät.

Alla taulukkona suomalaisten patenttihakemusmäärät eräissä virastoissa ulkomailla.

Vuosi PCT EPO US JP CN KR
2001 1623 1546 1840 547 475
2002 1762 1599 1811 461 596
2003 1497 1452 1935 334 598
2004 1676 1582 2096 453 817
2005 1893 1500 2032 535 851
2006 1846 1686 2383 567 898 551
2007 2009 2039 2444 585 973 536
2008 2214 1793 2621 575 979 575
2009 2123 1444 2610 340 897 393
2010 2136 1639 2772 413 1089 387
2011 2075 1571 2574 319 964 334
2012 2312 1900 2819 367 1069 273
2013 2095 1895 3037 362 1039 312
2014 1815 2193 3167 1165 331
2015 1815

Seuraavassa on kuvaajana suomalaisten patenttihakemusmäärät vuosittain Suomen virastossa sekä EPO:ssa, USA:ssa ja kolmen Kaukoidän maan (Kiina, Japani ja Korea), yhdistelmänä. Kuviossa on ekstrapoloitu tai arvioitu vuoden 2015 hakemusmäärät Suomea lukuun ottamatta.

patentointi2015ulkomaille.jpg

Kuvio kertoo, että vaikka hakemusmäärät Suomessa ovat laskeneet, niin haku ulkomailla on edelleen lisääntynyt. Sen tietäminen onko suomalaisten innovaatioiden patentointi entistä useammin aloitettu suoraan suurissa ulkomaisissa virastoissa kotimaan sijaan edellyttäisi yksityiskohtaisempaa keksijätietojen tarkastelua. Selitys voi pikemminkin olla yritysten T&K toiminnan kansainvälistyminen ja patentoinnin aloittaminen lähellä keksijöiden kotimaata.

Alla on vuoden 2015 suurimmat kotimaiset patentinhakijat ja hakemusmäärät vuosina 2015 ja 2014.

Hakija 2015 2014
Outotec Finland Oy 74 55
Teknologian tutkimuskeskus VTT 45 47
Kemira Oyj 32 19
Valmet Technologies Oy 31 22
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 23 10
UPM-Kymmene Corporation 22 34
Helsingin yliopisto 9 12
Paroc Group Oy 9 5
Skaala Oy 9 6
Suunto Oy 9 9

Yrityshakijoiden kärjestä ovat kadonneet mm. Wärtsilä ja Kone, jotka arvattavasti ovat siirtäneet ensihakemuksensa Suomesta muualle. Edelleen valtion tutkimusyksiköt (Teknologian tutkimuskeskus VTT; Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ovat kärkihakijoiden joukossa.

EPO:n patenttivuosi 2014 ja Suomi

Suomalaisten hakemusmäärät EPO:ssa kasvaneet ja supistuneet – ristiriitaisia lukuja vuoden 2014 patenttihakemuksista.

EPO (European Patent Office) on julkistanut omat alustavat tilastonsa viime vuodelta ja hakemusmäärä virastoon oli kasvanut 3,2 %. Uutisen ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan hakemusmäärän Suomesta ja Ruotsista pienentyneen kun esim. hakemukset Hollannista, Ranskasta ja Englannista olivat kasvanet.

Kun katsoo tarkemmin sivuilla olevia numeroarvoja löytyy niistä sekä kasvua että supistumista. Selitys löytyy PCT-hakemuksista. Tässä EPO:n alkuvuoden alustavassa tilastossa on yhtenä joukkona sekä suorat EPO hakemukset että PCT reittiä jätetyt hakemukset.

Viraston sivut eivät tee selkeää terminologista jakoa PCT-hakemusten eri vaiheille. Tilastot puhuvat vuoden 2014 hakemuksista (European patent applications) ja hakemusten jätöstä (European patent filings). Eroa ei selitetä, mutta hakemusten lukumäärät kertovat sisällön eron.

Termin filings alla jätettiin 2472 hakemusta ja vähenemistä edelliseen vuoteen oli 9,3 %. Sen sijaan applications termin alla suomalaiset jättivät 2193 hakemusta ja kasvua oli 15,8 %. Numerot kertovat, että EPO tilastossa suurempi luku (filings) tarkoittaa suoria EPO hakemuksia sekä PCT hakemuksia joissa on nimettynä maana EPO. Pienempi lukumäärä tarkoittaa suoria EPO hakemuksia sekä EPO:ssa jatkettuja PCT hakemuksia.

Eli varhaisemman vaiheen hakemuksissa (PCT nimeäminen) oli supistumista ja myöhemmän vaiheen (jatkot EPO:ssa) kasvua. EPO tilastot tekevät selkeästi virheen kun yhdistävät eri aikavaiheen hakemuksia yhdeksi ryhmäksi ja vielä selittämättä eroa.

Pikainen tarkastelu näiden kahden hakemustyypin lukumäärissä Pohjoismaissa kertoo, että numeroarvot kulkevat varsin hyvin käsi kädessä.

Alla esimerkkinä patenttilukumäärät Ruotsissa EPO:ssa termien applications ja filings mukaan.

SE-EPO

Alla vastaava kuvion suomalaisten hakijoiden osalta:

FI-EPO

Kuva kertoo, että EPO nimettynä maana suomalaisilla hakijoilla on pysynyt varsin samana, noin 2500 kappaletta vuodessa, mutta todellinen EPO:oon jätetyjen hakemusten määrä on edelleen jatkanut kasvua ollen lähes 2200 viime vuonna. Huomionarvoista on, että hakemuksia Suomen virastoon jätettiin reilusti vähemmän, 1423 kappaletta.

Eli tarkasti luettuna EPO:n alustava tilasto yhdessä PRH:n tilaston kanssa kertoo, että suomalaiset patentoivat entistä enemmän suoraan suurissa kansainväisissä virastoissa ja hakemusmäärien pieneneminen PRH:ssa ei välttämättä kerro innovatiivisuuden hiipumisesta.

Lisää tietoa ja varmempi kuva suomalaisten innovatiivisuuden muutoksesta saadaan kun PCT-hakemustilastot ja EPO:n tarkemmat tilastot julkistetaan keväälä.

Patenttivuosi 2014 Suomessa

Pohjoismaissa patentointi kansallisissa virastoissa pieneni merkittävästi. Pudotus Suomessa oli 11 % ja kotimaisia patentinhakemuksia hakemuksia jätettiin viime vuonna 1422.

Suomen patenttivirastoon (PRH) jätettyjen kotimaisten hakijoiden hakemusmäärä viime vuonna on pudonnut vuoden 1981 tasolle, jolloin hakemuksia oli 1423. Ruotsissa vastaava kotimaisten hakijoiden Ruotsin virastoon jättämien hakemusten määrä putosi lähes 7 % hakemusmäärään 1984. Norjassa kansallisten hakemusten määrä putosi yli 8 %.

Kotimaiseen patenttivirastoon jätettyjen hakemusmäärin pudotusta selittää osin se, että hakemuksia on jätetty suoraan ulkomaisiin virastoihin. Esim. suomalaiset hakijat jättivät vuonna 2013 Euroopan patenttivirastoon 1895 patenttihakemusta eli jo merkittävästi enemmän kuin kotimaahan. USA:n virastoon oli jätetty 2869 hakemusta vuonna 2013.

Vuoden 2014 luvuissa myönteisenä piirteenä on, että vähentynyt hakemusmäärä on mahdollistanut useampien patenttien loppuunkäsittely mistä kertoo kasvanut myönnettyjen patenttien lukumäärä

Eräs selittävä tekijä vähenevälle hakemusmäärille on suurimpien hakijoiden vähentynyt aktiviteetti Suomen virastossa. Kun hakijatiedoista laskee suurimpien 10 hakijan suhteellisen osuuden eri vuosina, se on pudonnut 2000-luvun alun n. 30 %:sta alle 20 %.

Samaan aikaa suomalaisyritysten patenttihakemusmäärät suurissa virastoissa EPO:ssa ja USA:ssa ovat olleet noususuunnassa. Tämä viittaa siihen, että entistä useammin suuret patentoijat jättävät ensimmäisen hakemuksensa Suomen ulkopuolelle.

Alla on vuoden 2014 suurimmat kotimaiset patentinhakijat ja hakemusmäärät vuonna 2014 ja 2013

Suurimmat kotimaiset yrityshakijat
Hakija 2014 2013
Outotec (Finland) Oy 55 68
Teknologian tutkimuskeskus VTT 47 46
UPM-Kymmene Corporation 34 54
Wärtsilä Finland Oy 33 40
Kemira Oyj 19 15
Valmet Technologies, Inc. 16 22
KONE Corporation 14 31
Helsingin yliopisto 12 5
Konecranes Oyj 11 14
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 10
Metso Automation Oy 10 7

Mielenkiintoinen huomio on, että yritysten hakemusmäärät ovat kahta poikkeusta (Kemira, Metso Automation) lukuun ottamatta pienentyneet edellisvuodesta kun taas valtion tutkimusyksiköt (VTT; HY ja Lappeenrannan YO) ovat kasvattaneet hakemusmääriään kotimaassa.

PRH:n sivuilta löytyy myös tiedot patenttihakemusten jakautumisesta eri tekniikan aloille. Alla taulukossa on suuruusjärjestyksessä jaottelu eri tekniikan aloille. Vuoden 2014 luvut ovat suhteellisesti suuremmat koska mukana on PCT-hakemukset kun taas aikaisemmilta vuosilta on vain kotimaisten hakijoiden PRH:lle jättämät hakemukset.

2010 2011 2012 2013 2014
Tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka 348 345 326 326 363
Käsittely ja muokkaus 302 266 283 213 282
Ihmisen perushyödykkeet 175 193 227 180 205
Teollinen kemia 178 180 184 181 195
Ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka 140 130 153 128 150
Sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet 112 83 98 99 118
Mittaustekniikka, optiikka 105 83 90 111 114
Polymeerit 101 102 92 73 98
Tietokonetekniikka 65 76 80 83 117
Orgaaninen kemia 43 49 59 61 64
Telekommunikaatio 33 28 37 45 119
Elektroniikka 53 52 34 29 86
Audio-video-media 33 24 35 32 54
Biotekniikka 43 39 26 36 27

Nämä numerot hakemusmääristä eri alueilla kertovat lähinnä varsin suurista vuosivaihteluista, mutta selkeää trendiä ei noista viiden vuoden tilastoista voi vielä havaita.

Alla on kahtena kuvaajana nämä patenttihakemusten jakautumiset eri tekniikan aloille. Ensimmäisessä kuvassa on tekniikan alueina tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, käsittely ja muokkaus, ihmisen perushyödykkeet, teollinen kemia, ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka sekä sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet vuosina 2010-2014.

Patenttihakemuksia eri tekniikan aloilla

Toisessa kuvassa on tekniikan alueiden mittaustekniikka ja optiikka, polymeerit, tietokonetekniikka, orgaaninen kemia, telekommunikaatio, elektroniikka, audio-video-media ja biotekniikka patenttihakemukset vuosina 2010-2014.

Patenttihakemuksia eri tekniikan aloilla

 

Puhtaan energian teknologioilla eniten ulkoisvaikutuksia

Centre for Economic Performancen työpaperissa ”Knowledge Spillovers from Clean and Dirty Technologies” on mielenkiintoinen vertailu uusiutuvien ja konventionaalisten energialähteiden patenttien arvosta. Sen mukaan ”puhtaan” energian patenteilla on enemmän ulkoisvaikutuksia kuin päästöjä tuottavien energialähteiden patenteilla.

Tutkimuksen pohjana on patenttien sitaattianalyysi kuten nykyään useimpien patenttien arvoa selvittävien tutkimusten perusta on. Sen mukaan viittaukset myöhempiin patentteihin kertovat sitaatin kohteen olevan keskimääräistä arvokkaampi.

Työpaperin tutkimuksen kohteena on noin miljoona patenttia, joiden alueena on energiatuotannon teknologiat tai autoteollisuuden teknologiat. Energiateknologiat on jaettu uusiutuviin lähteisiin perustuviin teknologioihin ja fossiiliseen tuotantoon perustuviin. Autoteollisuus puolestaan on jaettu sähköautoihin ja polttomoottoriautoihin. Kolmantena ryhmän oli harmaa teknologia, joka käsitti energiaa säästävät teknologiat.

Kuvassa on näiden eri energiaan liittyvien teknologioiden patenttien sitaattimäärän mukaisessa järjestyksessä. Samoin mukana on joitain uusia teknologia-alueita (nano-, 3D-, robotti-, IT-, ja bioteknologia).

clearvsdirty

Kuvasta käy ilmi, että vähiten sitaatteja saa päästöjä aiheuttava energiantuotanto (electricity dirty), autonvalmistuksen teknologoista eniten sitaatteja saa sähköautot (car clean), seuraavana energiansäästö (car grey) ja vähiten polttomoottoriteknologia (car dirty). Edelleen uusiutuvan energian teknologioiden patentit keräsivät enemmän sitaatteja kuin päästöjä aiheuttava energiantuotanto ja polttomoottoriteknologia (car dirty).

Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että puhtaan energian teknologioiden patentit aikaansaavat eniten ulkoisvaikutuksia (spill over) eli niiden kuvaama teknologia leviää parhaiten patentilla suojatun alueen ulkopuolelle. Tämä oikeuttaa puolestaan yhteiskunnan tuen uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyölle.

USA:ssa ennätysmäärä patentteja – ja myös IBM:llä

Yhdysvaltojen patenttivirasto myönsi vuonna 2014 taas ennätysmäärän patentteja, yhteensä 300678. Ja eniten patentteja saanut yhtiö oli IMB nyt 22. vuotta peräkkäin.

Patenttianalyysejä ja siihen liittyviä tietokantoja tarjoava IFI CLAIMS Patent Services on julkistanut oman selvityksensä USA:n patenttivuodesta 2014. Myönnettyjen patenttien määrä oli kasvanut 8,2 % ennätykselliseen 300678. Kasvu on tosin hiukan hidastunut edellisvuosien 9,7 % :sta (2013) ja 12,8 %:sta (2012).

Kasvun lähteenä on paljolti ollut ennestään paljon patentoineet yhtiöt ja vuoden aikana ensi kertaa patentoineiden yritysten määrä oli jatkanut supistumistaan. USA:ssa 50:nestä eniten patentoineesta yrityksestä 42 oli kasvattanut patenttimääriään. Näiden joukossa on erityisesti tieto- ja kommunikaatioteknologian (ITC) yrityksiä.

Yksittäisistä yrityksistä IBM on kärjessä 7534 patentilla kun kakkosena olevalla Samsungilla oli 4952 myönnettyä patenttia.
Kovin patenttien kasvattajia olivat myös Google (2566 patenttia), joka nousi vuoden 2013 sijalta 11 sijalle 8 ja Apple (2003), joka nousi 11. sijalle edellisvuoden 13. sijalta.

Ensimmäistä kertaa top 50 listalla oli kiinalaisyritys: Huawei Technologies sija 48 ja 774 patenttia.

Nokian hiukan kasvanut patenttimäärä 637 oikeutti sijaan 57, jossa oli pudotusta yksi pykälä. Ennen tasavertainen kilpakumppani L M Ericsson kipusi puolestaan viisi askelmaa sijalle 18 patenttimäärällä 1537.

Pohjoismaista laajemmassa top 1000 listassa on Suomesta kolme yhtiötä: Nokia (57.), Kone (981.) ja Nokia Siemens Networks (223.).
Tanskalaisia on myös kolme Novo Nordisk AS, Novozymes AS ja Oticon AS, norjalaisia ei yhtään.

Ruotsista top 1000 listalla on Autoliv Development AB, Gambro Lundia AB, SCA HYGIENE PRODUCTS AB, Volvo Construction Equipment AB, Sony Mobile Communications AB, Sandvik Intellectual Property AB, St Jude Medical AB, Tetra Laval Holding and Finance SA, AstraZeneca AB, GE Healthcare Bio-Sciences AB, Telefonaktiebolaget L M Ericsson ja Scania CV AB eli 12 kappaletta.

Tässä 10 eniten patentteja USA:ssa vuonna 2014 saanutta yhtiötä:

2014 sija 2013 sija Muutos Patentin hakija Patentteja
1 1 0 International Business Machines Corp 7,534
2 2 0 Samsung Electronics Co Ltd 4,952
3 3 0 Canon KK 4,055
4 4 0 Sony Corp 3,224
5 5 0 Microsoft Corp 2,829
6 7 1 Toshiba Corp 2,608
7 9 2 Qualcomm Inc 2,590
8 11 3 Google Inc 2,566
9 10 1 LG Electronics Inc 2,122
10 6 -4 Panasonic Corp 2,095

 

Tilastokeskuksen Patentointi 2013 julkaisu

Tilastokeskuksen Patentointi 2013 julkaisun mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin 573 patenttia, määrän laskiessa alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen.

Julkaisu kertoo pääosin samaa kuin mitä omat laskelmani alkuvuodesta, suomalaisten patenttihakemukset ja myönnetyt patentit laskivat vuonna 2013. Tilastokeskuksen julkaisussa on myös tietoja patenttihakemusten ja myönnettyjen patenttien jakautumisesta IPC-luokkiin, Suomen maakuntiin ja mikä mielenkiintoista hakijayritysten jakautumasta eri toimialaluokkiin. Toinen kiintoisa piirre on tiedot hakijayritysten lukumääristä ja myös toimialoittain.

Patentointi 2013 julkaisu vahvistaa sen, että suomalaisten yritysten patentoinnin painopiste on maan rajojen ulkopuolelle. Kuvaava on, että EPO myönsi suomalaisyrityksille 645 patenttia mikä on enemmän kuin vastaava Suomen viraston luku, 573 myönnettyä patenttia.

Alla taulukossa on yritysten ja yhteisöjen kotimaassa ja EPO:ssa saamat patentit sekä myös patentteja saaneiden yritysten lukumäärät toimialoittain.

Toimiala Suomen virastossa EPO:ssa
Patentteja Yrityksiä Patentteja Yrityksiä
Yhteensä 573 239 645 173
C Teollisuus yhteensä 376 126 540 114
10-12 Elintarvikkeet, juomat, tupakka 5 5 2 2
13-15 Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet 5 5 3 1
16-17 Puunjalostusteollisuus 26 3 18 7
19-22 Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi 42 16 23 11
24-25, 28-30 Metallit, koneet, kulkuvälineet 226 56 175 50
26-27 Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet 45 23 301 26
Muu teollisuus 27 18 18 17
D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 11 7
F Rakentaminen 6 5 2 2
G Tukku- ja vähittäiskauppa 28 22 14 13
J Informaatio ja viestintä 22 16 10 8
72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 22 7 20 10
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. 72 42 32 31 17
Muut toimialat 66 24 28 9

Lähde http://www.stat.fi/til/pat/2013/pat_2013_2014-10-23_fi.pdf

Taulukon luvuista ilmenee mm., että EPO patentointi on keskittyneempää: keskimäärin 3,7 patenttia hakijaa kohden kun Suomessa on vain 2,4 patenttia per hakija. Eniten keskittynyt patentointi oli EPO:ssa toimialalla Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet.

Vielä täydennyksenä Tilastokeskuksen lukuihin tämän vuoden kotimaisesta hakemusmäärästä. PRH:n tilastosivujen mukaan kuluvan vuoden hakemusmäärät olivat puolessa vuodessa (31.6.) korkeampia kuin kolmena edellisenä vuotena. .

 

Patenttien ja organisaatiopääoman arvo suomalaisyrityksissä

Vaasan yliopiston aineettoman pääoman tutkimusryhmään kuuluva Jaana Rahko on tehnyt mielenkiintoisen julkaisun ”Market Value of R&D, Patents, and Organizational Capital: Finnish Evidence”. Siinä on tutkittu kuinka yritysten organisaatiopääoma, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja patentointi vaikuttavat suomalaisyritysten markkina-arvoon.

Tutkimuksen kohteen olivat pörssiyritykset Suomessa ja niiden arvon mittarina käytettiin Tobinin Q:ta eli markkina-arvon suhdetta kirjanpitoarvoon. Aineistoon kuului 122 yritystä, joita 71:stä oli saatavilla riittävät tiedot tutkimusajankohtana 1995-2008.

Patenttiaineisto oli peräisin EPO:n Patstat tietokannasta. Muita patentointia koskevia valintoja tutkimuksessa oli EPO hakemusten käyttäminen yritysten arvoa selittävänä muuttujana, patenttien arvon painottamista hakemukseen kohdistuvien myöhempien sitaattien avulla. Patenttisalkku kunakin vuotena muodostui edellisvuoden salkusta, josta kuoletettiin 15% ja siihen lisättiin ko. vuoden hakemukset. Patenttien sitaatteina oli WO ja EP-julkaisujen saamat sitaatit kolmen vuoden ajalta ja niistä muodostettiin samanlainen sitaattisalkku (15 % vuosittaisella kuoletuksella).

Tutkimukset tulokset ovat mielenkiintoisia. Ne kertovat, että tutkituissa yrityksissä organisaatiopääoma, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja patentointi vaikuttavat merkittävästi suomalaisyritysten markkina-arvoon. Tuloksista käy ilmi, että kun Tobinin Q:n arvoa selittävää regressiomalliin lisättiin esillä olevat aineettomain omaisuuden muuttujat, mallin selitysosuus R2 nousu 0,288:sta 0,366:een.

Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatiopääomalla on suurempi vaikutus yrityksen pörssiaroon kuin, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Erona joihinkin kansainvälisiin tutkimuksiin on, että Suomessa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on pienempi vaikutus yritysarvoon kuin USA:ssa tai Euroopassa kun taas patenteilla on suurempi vaikutus osakekursseihin.